Orisuo
Orisuo on vireä kyläyhteisö Loimaan koillisosassa. Orisuo sijaitsee Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan liitoskohdassa ja lisäksi orisuolaisten työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Kanta-Häme ja Satakunta. Savuja Orisuolla, ”Suomen Ameriikassa” on nykyisin noin 50. Vapaa-ajan-asukkaistamme suuri osa on Uudeltamaalta.
Orisuo on muodostunut 1800-luvulla vanhojen tilojen takamaista Loimaalta, Metsämaalta, Alastarolta ja Punkalaitumelta. Lähes jokaiselle kantatilalle on oma rekisterikylänsä. Orisuon kautta Haaralta pääsee Kanteenmaahan alle kilometrin matkalla: Orisuolla sijaitsee mm. Haaran ja Kanteenmaan rekisterikylät, ja näiden välimatka on tuo vajaa kilometri.
Orisuon halkaisee Valtatie 2; Orisuo siis sijaitsee Mannerheimintien jatkeella! Orisuolla on upea ympäristö: Iso ja Pieni Leppijärvi, Leppisuon ja Telkunsuon luonnonsuojelualueet, hienot peltomaisemat sekä suuret yhtenäiset metsäalueet. Alueella viihtyy runsas lajikirjo eläimistöä.
Täällä voit bongata monia eläimiä: kylässämme majailevat karhut, sudet, ilvekset, ketut, hirvet, peurat, kauriit, rusakot, metsäjänikset, majavat, meri- ja maakotkat, joutsenet, kurjet, metsot, peltopyyt, teeret, sekä monet muut linnut, erilaiset pörriäiset ja ötökät.
Orisuolaiset järjestävät erilaisia tapahtumia – usein Orisuon PVY:n Kerhotuvalla. Tapahtumista tiedotamme mm. Facebookin Orisuon kyläläiset -sivulla.
Vuonna 2021 kyläläiset intoutuivat kohentamaan kylätalonsa eli Kerhotuvan ympäristöä. Sinne pystytettiin laavu kyläläisten ja luontoharrastajien käyttöön. Entisen jääkiekkokaukalon pohja raivattiin hiekkakentäksi pihapelejä varten, ja pihaa tehtiin istutuksilla viihtyisämmäksi. Iso hanke oli Kerhotuvalta Leppijärven uimarannalle johtava luontopolku, joka toimii hyvänä lenkkipolkuna ja kevyen liikenteen väylänä.
Orisuo- luonnonrauhaa Suomen Ameriikassa
- Orisuon luonto
Kylää ympäröivät isot suoalueet, joista iso osa on myös luonnonsuojelualueita. Orisuolla sijaitsee yhdeksän erillistä suota, jotka kokonaisuudessaan tai osittain sijaitsevat kylän alueella. Suurimmat niistä ovat Leppisuo, Telkunsuo ja Pikku-Telkku. Suojeltua suoaluetta on lähes 1800 ha. Suot ovat pääsääntöisesti keidas- eli kohosoita. Suot muodostavat arvokkaan kokonaisuuden sekä maisemallisesti että biologisesti. Suomaisemassa viihtyvät erityisesti monet haukat.
Orisuo on hyvin suoperäistä seutua. Voisi olettaa, että se on alavaa aluetta.
Orisuo kuuluu kuitenkin harjualueeseen, joka on noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella.
Osa soista on raivattu viljaviksi pelloiksi.
Orisuolta löytyy myös kaksi luonnonjärveä, Leppijärvet.
Luonnonrauhaa rakastavalle asukkaalle Orisuo on ihanteellinen asuinpaikka.
2. Orisuon yritystoiminta
Orisuota on kutsuttu ”Suomen Ameriikaksi”: sata vuotta sitten kyläämme muutti paljon yritteliäitä uudisasukkaita. Isot kantatilat myivät kauempana Orisuolla sijaitsevia ja siten hankalasti viljeltäviä alueitaan pienemmiksi tiloiksi. Uudisasukkaat olivat myös innokkaita raivaajia, jotka nauttivat hedelmällisten uudispeltojen sadoista. Lisääntyvä väestö tarvitsi monenlaisten yrittäjien palveluita.
Orisuolle perustettiin Osuuskassa jo aikaisessa vaiheessa ja kylällä on ollut useita sekä osuustoiminnallisia että yksityisiä kauppaliikkeitä. Suutaria, seppää ja muita ammatinharjoittajia tarvittiin myös.
Nykyäänkin Orisuolla toimii monia aktiivisia yrityksiä. Suurin osa niistä on maa- ja metsätalousyrityksiä, kuljetus-ja maanrakennusyrityksiä sekä nykyään enenevässä määrin myös palveluyrityksiä.
3. Orisuon Pienviljelijäin yhdistys
Kantatilat luopuivat kaukana sijaitsevista maistaan ja Orisuolle syntyi itsenäisiä torppia. Tämä loi pohjaa sille, että kylään perustettiin pienviljelijäin yhdistys heti ensimmäisten joukossa vuonna 1923. Yhdistys on ollut kylällä varsin aktiivinen järjestäen erilaista kurssitoimintaa sekä miehille että naisille.
Yhdistys rakensi Leppijärven rantaan tanssilavan 1950, tuolloin toiminta oli vilkkainta. Aktiivisella iltamatoiminnalla saatiin rahoitettua pääosa toiminnasta. Lava jouduttiin kuitenkin purkamaan Pori-Helsinki valtatien alta. Menetetystä lavasta saaduilla rahoilla yhdistys hankki tontin ja rakensi kylälle oman kokoontumispaikan, Kerhotuvan, joka nykyisinkin toimii aktiivisena kyläkeskuksena.
4. Orisuon naiset
Kautta maailman sivun Orisuota ovat pyörittäneet vahvat naiset kuten Miina Pihlajamäki, koulun äiti Kestilä ja samaa titteliä ylpeästi kantanut Taimi Alanen.
Tänäkin päivänä naiset järjestävät aktiivisesti erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, huolehtivat tiedottamisesta sekä keräävät talteen kylän historiaa.Naiset kokoontuvat säännöllisesti kerhoilemaan ja ylläpitävät Facebookin Orisuon kyläläiset -sivua.
5. Orisuon Rukoushuone
Orisuon rukoushuone rakennettiin paikallisten asukkaiden voimin, ja aktiivit ovat ylläpitäneet rakennusta. Rakennus vihittiin käyttöön 1.6.1930. Rukoushuone on nykyään Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) omistukseen kuuluva kiinteistö. Kesä- ja elokuussa on pidetty perinteisiä hartaustilaisuuksia. Rukoushuoneella on myös ollut erilaisia Orisuon kyläyhteisön perinnetapahtumiin liittyviä esittelyjä.
6. Orisuon historia
Orisuon historia omaleimaisena torpparikylänä on mielenkiintoinen. Se on sellaisena harvinainen Loimaan seudulla. Niinpä kyläläiset ovatkin ottaneet asiakseen kerätä kylänsä historian talteen. Tavoitteena on julkaista kyläkirja. Orisuon torpat on valokuvattu 1920-luvulla, joten materiaalia ja kuvia löytyy myös torppariajalta.
Mielenkiintoista tietoa mm. kylän vanhoista tuulimyllyistä, kaupoista ja telefoonista alkaa vähitellen kertyä. Lisää tietoa kuitenkin kaivataan.
7. Kulttuuria ja tietotaitoa Orisuolta
Orisuon Anttilan tilalla eli nuoruuttaan Johannes Anttila, myöhemmin Maisteri Hannes Korpi-Anttila, joka suomensi tunnettuja teoksia halliten monia eurooppalaisia kieliä. Meille kaikille lienevät tuttuja muumihahmojen suomenkieliset nimet Muumimammasta hattivatteihin. Nämä nimet Hannes keksi suomentaessaan ensimmäisenä Tove Janssonin Muumikirjaa Kuinkas sitten kävikään?. Ciuseppe Acerbin varhainen matkakuvaus Matka halki Suomen sai loistavan käännöksen Hanneksen toimesta, kuten monien muidenkin tunnettujen kirjailijoiden teokset.
Orisuon koululle opettajaksi saatu Saara Heino kirjoitti monia lastenkirjoja, jotka tulivat lapsille tutuiksi luettuina ja kouluissa näyteltyinä kaikkialla Suomessa.
Orisuon koulu, jossa Loimaan kunnan lisäksi Alastaro oli myös osakkaana, suljetettiin vuonna 1969 ja myytiin Taimi Alaselle Motellin pitäjälle 1970-luvun alussa. Molle (akateemikko Rauni Mollberg) osti koulun Alaselta 1990-luvun puolivälissä ja jatkoi elokuvatuotantoaan Orisuolla voimiensa äärirajoille asti. Orisuolla on kuvattu Erno Paasilinnan Petsamon evakoista kertovaa Nuoruusaikoja -sarjaa Ylelle. Kyläläisillä on paljon muistoja elokuvien teosta ja kuvauksia on tehty useilla paikoilla Orisuolla: Orisuon koululle lavastettiin bordelli Puu kulkee -kuvauksia varten, Kinnarin vanhassa rakennuksessa on kuvattu monia jaksoja välillä talon väriä vaihtaen ja Ison miehen vierailun kuvauksissa pellolle lavastettiin suo.
Kiviniemen vanhassa rakennuksessa on kuvattu kohtauksia Heikuraisen nauruun ja Kari Väänänen Heikuraisena teki heinää Anttilan pellolla. Anttilan umpimetsässä kuvattiin monta kohtausta, mm. Ison miehen vierailussa lehmää pojan kanssa taluttamassa Pirjo Leppänen (Päätalon äiti Riitu). Lasse Pöysti esitti työnjohtajaa Puu kulkee -jaksossa, jota kuvattiin mm. Levon metsässä. Lisäksi näyttelijöinä mukana olivat mm. Ahti Kuoppala ja Paavo Liski.
Orisuolta on maailmalle ponnistanut useita huippuammattilaisia, mm. kansainvälisen avaruustutkimuksen asiantuntijana toimiva tohtori.
Kuvat:
Liisa Mäkelä, Tarja Kiviniemi, Marianne Saikku, Päivi Kauppila, Mariitta Savolainen, Jaana Lehtiö, Eija Jokinen, Anette Pakarinen, Sirkka Sainiola, Seija Heinonen, Marja Kyllönen, Hanna-Maria Suonpää
Kuvagalleria
